Raskausaikana veren tilavuus ja nestepitoituus elimistössä kasvaa, se tarkoittaa että raudan tarve lisääntyy. Sen vuoksi olisi hyvä, että rautavarastot olisivat jo ennen raskautta riittävällä tasolla. Rautaa tarvitaan läpi raskauden aina sinne imetykseen saakka.
Raskausaikana rautaa tarvitaan:
- istukan ja napanuoran kehittymisen tarpeisiin,
- äidin lisääntyvän punasolumäärän tuotantoon,
- sikiön kasvuun ja kehitykseen ja
- synnytyksen aikaisen veren (raudan) menetyksen kompensoimiseen
Elimistön rautatilannetta kuvaa melko hyvin verestä mitattava hemoglobiinin määrä. Tosin hemoglobiinin määrä voi olla vielä hyvä, vaikka rautavarastoa kuvaava ferritiinin määrä olisikin jo uhkaavan pieni. Tämän vuoksi kannattaa ferritiinin määrä myös mittauttaa, varsinkin jos kärsit tyypillisistä alhaisen ferritiinin oireista. Ferritiinin arvo naisilla olisi hyvä olla 70-150 mikrog/l. Hemoglobiinin viitearvot naisilla ovat 120-155 g/litra ja miehillä 130-180 g/itra.
Rautaa kuluu raskausaikana tavallista enemmän, sillä äiti tuottaa verta myös vauvalle. Voi olla, että huimasti lisääntyvää raudan tarvetta joka raskauteen liittyy, voi olla vaikea ruokavalion keinoin täyttää alkuraskauden jälkeen. Monilla tuleekin raskauden myöhemmässä vaiheessa rautavalmiste tueksi ruokavalion rinnalle. Raudan tarve on raskauden loppupuolella jopa kaksinkertainen lähtötilanteeseen verrattuna.
Raskauden edetessä hemoglobiini yleensä laskee – ja se on ihan normaalia. Suositeltava hemoglobiiniarvo on 117-155 g/l. Jos hemoglobiini tippuu alle 110 g/l, otetaan neuvolan suosituksesta otetaan rautalisä käyttöön, yleensä raskausviikon 12 jälkeen.
HUOM! Rautalisää ei saa ottaa koskaan ”varalta”, vaan aina vain tarpeeseen eli jos arvot tippuvat.
Raskaudenaikaiselle raudanpuutteelle on monia rajoja, mutta yleisesti merkkinä pidetään ferritiinitasoa 30-50, riippumatta hemoglobiiniarvosta, joka laskee vasta sitten, kun kudokset ovat kärsineet jo pitkään raudanpuutteesta. Tätä suurempi ferritiiniarvo ei kuitenkaan poissulje raudanpuutetta ja sen aiheuttamia oireita. Äiti saattaa kärsiä levottomista jaloista ja väsymyksestä vielä suuremmillakin arvoilla.
RAUDAN IMEYTYMINEN
Rautalisä imeytyy parhaiten tyhjästä mahasta, koska mahan suolahappo edistää sen imeytymistä. Samaan aikaan otettu c-vitamiini edistää myös imeytymistä. Kuitenkin tyhjään mahaan otettuna rautavalmisteet voivat aiheuttaa erilaisia ruoansulatuskanavan oireita, kuten ripulia, ummetusta tai pahoinvointia. Tällöin rautavalmiste on hyvä ottaa ruoan yhteydessä.
Raudan imeytymistä vähentävät maitotuotteiden kalsium ja fosfaatit sekä teessä ja kaakaossa olevat tanniinit ja viljan kuoriosassa esiintyvät fytaatit. Kyseisiä ruoka-aineita on siis syytä välttää, mikäli nauttii rautavalmisteen ruoan kanssa. Myös kahvi voi heikentää raudan imeytymistä, samoin magnesium, joten mahdollinen magnesiumlisä tulee ottaa eri aikaan kuin rautalisä. Myös mahan vähähappoisuus tai närästyslääkkeet voivat vaikuttaa negatiivisesti raudan imeytymiseen.
Ravinnon rautaa on kahta laatua: hemirautaa (liha ja kala) ja ei-hemirautaa (täysjyväviljat, palkokasvit, vihreät lehtivihannekset)
Hyviä raudanlähteitä ovat liha ja sisäelimet sekä kaali, pinaatti ja palkokasvit. Monipuolisesta riittävästä ravinnosta rautaa ei voi saada liikaa.
Rauta tykkää C-vitamiinista eli C-vitamiini edistää raudan imeytymistä. Vastaavasti viljoissa olevat ainekset (fytaatit), kalsium, kahvi, tee ja kaakao heikentävät raudan imeytymistä. Magnesium kannattaa ottaa myös erillään rautavalmisteesta.
HUOM! Yksi tärkeä huomioitava asia on vielä se, että jos sinulla on käytössä thyroxin lääkitys, on thyroxin lääkkeen ja rautalisän ottamisen välilllä hyvä olla neljä tuntia aikaa.
Jos tämä aihe kiinnostaa enemmän ja haluat lisätietoa, suosittelen lukemaan lääkäri Ilona Ritolan kirjoituksia aiheesta.