Lyhyesti; vaikka jättäisit karkit ja limsat kaupan hyllylle, voit huomaamatta syödä sokeria enemmän kuin kuvittelet.

Valkoista sokeria on tutkittu viime aikoina paljon ja kautta linjan tutkimukset antavat ymmärtää että sokeri ei ole hyväksi. Se haittaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, rasittaa ja rasvoittaa maksaa, eikä ne hampaatkaan sokerikylvyssä paremmaksi muutu 😬. Tyhjiä ja turhia kaloreitakin siitä saadaan kuormaksemme.

Sokerin saantimäärä päivässä voi yksittäisellä ihmisellä olla jopa 15 teelusikallista. Aikamoista, ihmistä ei ole rakennettu kestämään jatkuvasti sellaista sokerikuormaa.

Se, miten elimistö sietää sokeria vaihtelee yksilöiden välillä. Mikä on liikaa yhdelle ei aiheuta välttämättä ongelmia toiselle. Elimistön sietokykyyn vaikuttavat muun muassa geeniperimä, elämän varrella koetut sairaudet, lääkitykset ja stressitekijät. Runsas liikunta tai fyysinen työ voi nostaa sokerinsietokykyä, kun taas univaje, stressi ja suolisto-ongelmat heikentävät sitä.

Taitaakin olla niin että makeanhimo on yksi voimakkaimmista mielihaluista ihmisellä. Se kuuluu itsestään selvänä osana niin arkeen kuin juhlaan. Ihmisellä sanotaan olevan synnynnäinen mieltymys makeaan. Makea elämä alkaa jo vauvana kun juuri syntynyt pienokainen saa nauttiakseen äidinmaitoa, jossa on aimo annos maitosokeria. Aistimme makean maun miellyttävänä nautintona ja makeus saa elimistön muodostamaan mielihyvää tuottavia endorfiineja.

Hiipivän sokerimörön pimeänä puolena voidaan pitää sen tuomia huolia. Se voi aiheuttaa paljon ikäviä asioita kuten ruokahalun vähentymistä, jatkuvaa laihduttamisen tarvetta ja suoranaista riippuvuutta.

Onneksi valkoisen sokerin ja keinotekoisten makeutusaineiden tilalle löytyy muita, paljon parempia vaihtoehtoja. Makeannälkää voit tyydyttää ravintorikkailla makeuttajilla kuten hunajalla ja nauttia monipuolisesti erilaisia hedelmiä. Luonnolliseen makeuteen liittyy aina ravinteikkuus.