Vedellä on monia elintärkeitä tehtäviä elintoimintojen kannalta. Vettä on saatava päivittäin vähintään yhtä paljon kuin sitä elimistöstämme poistuu. Normaaleihin elintoimintoihin nestettä kuluu noin 1-2 litraa vuorokaudessa. Tavallisissa olosuhteissa nesteentarve tulee tyydytettyä helposti juomalla noin pari litraa vettä päivässä ja syömällä nestepitoisia ruokia. Raskaus/imetys, liikunta sekä kuuma ja kostea ilma lisäävät nesteentarvetta jonkin verran. Harva meistä juo vettä liikaa, vaikka sekin on mahdollista. Liiallinen juominen on epäedullista. Liikaa nautittuna vedestä on elimistölle jo selvästi enemmän haittaa kuin hyötyä. Se huuhtelee ravinteita pois kehosta liian nopeasti, mikä taas vähentää ravinteiden mahdollisuuksia imeytyä kehon hyödyksi. Nyrkkisääntönä pidetäänkin, että vettä tulisi juoda noin kaksi litraa päivässä. Tähän kuitenkin vaikuttaa lisäksi myös oma aktiivisuus, ilmaston lämpötila ja siitä millaista ruokaa olet syönyt. Kun elimistösi saa riittävästi vettä, sitä voisi verrata kuin vesiputoukseen: se virtaa jatkuvasti ja puhdistaa itse itseään. Jos taas juot liian vähän, keho alkaa muistuttamaan pöpöjä ja kuona-aineita täynnä olevaa mutaista lammikkoa – ei kuulosta kovin miellyttävältä.

Imetys lisää nesteentarvetta erittyvän maitomäärän mukaisesti. Eli kun maitoa eritetään, vastaavasti äidin nesteen ja veden tarve lisääntyy. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tankkaamalla hurja määrä nestettä, maidon määrä suoraan lisääntyisi. Ensisijaisena janojuomana ja nesteentarpeen täyttäjänä on hyvä olla vesi.

Hyväksi kokemani tapa on pitää vedellä täytettyä kannua aina pöydällä, josta on helppo hörpätä lasillinen mennen tullen. Vakiovarusteisiin kotoa lähdettäessä kuuluu aina vesipullo. Näin myös reissunpäällä tulee hörpittyä vettä säännöllisesti.

💦NESTEYTYS OSAKSI AAMURUTIINEJA
Hyvä aamu alkaa kehon nesteytyksellä. Veden olisi hyvä olla huoneen lämpöistä tai lämpimämpää, koska tällöin kehon ei tarvitse käyttää energiaa nesteen lämpötilan muuttamiseen.

Suosittelen aloittamaan päivän raikkaalla vesilasillisella, jotta saadaan täytettyä nesteentarvetta yöimetysten jälkeen. Yksi hyvä muistisääntö on, että aina imetyskerran yhteydessä juo lasin vettä. Jos tätä ei tule kuitenkaan öisin tehtyä, niin erityisesti siinä tapauksessa olisi tärkeä kiinnittää huomiota nesteytykseen ensimmäisenä aamulla.

RINTAMAIDON LAATU

Tiedetään, että riippumatta äidin ruokavalinnoista ja ruokavaliosta rintamaidon koostumus säilyy melko vakaana. Eli tietynlainen ravintoainepitoisuus on pitkältä turvattu. On myös havaittu, että vesiliukoisten C- ja B-ryhmän vitamiinien sekä rasvahappojen laatu ja saanti heijastelee ja on riippuvaisia äidin ruokavaliosta. Eli olisi tärkeä nauttia riittävästi ja koko värikirjoa hyväksi käyttäen erilaisia kasviksia sekä kiinnittää huomiota siihen, että ravinnosta saadaan myös hyviä rasvoja.

Lapsen kasvaessa myös ravintoaineiden tarpeet muuttuvat. Rintamaidon vitamiini-, kivennäis- ja hivenainepitoisuudet pysyvät varsin vaikaina läpi raskauden. 6kk kohdalla rintamaidon C-vitamiinipitoisuus kuitenkin laskee sekä raudan ja sinkin määrä vähenee. Tämän vuoksi sekä myös lapsen motoriikan kehittymisen vuoksi suositellaan aloittamaan kiinteät ruoat imetyksen rinnalle. Samalla kun lapsi aloittaa kiinteiden syömisen, äidin energiantarve asteittan vähenee rintamaidon vähenemisen myötä.