Liikunta raskauden aikana on hyväksi sekä äidin että vauvan hyvinvoinnille. Säännöllinen liikunta parantaa hapenottokykyä ja lihaskuntoa, auttaa painonhallinnassa ja pitää mielen virkeänä. Liikunnan aikana äidin endorfiinit hyrrää, jolloin myös vauva tuntee olonsa hyväksi.
Raskausajan treenaamisen tulisi olla kuntoa ylläpitävää, ei uusien tavoitteiden saavuttamista. Sopivaa liikuntaa harrastamalla odottava äiti voi välttää tai ainakin helpottaa monia raskausajan vaivoja, kuten alaselkä- ja liitoskipuja.
Alkuraskauteen liittyy usein kiusallinen vaiva, pahoinvointi. On havaittu, että sitä esiintyy jopa 80 prosentilla odottajista. Yleensä pahoinvointi on pahimmillaan raskauden alkuvaiheessa raskausviikoilla 5-14. On havaittu, että pahoinvointi on usein voimakkaampaa ensimmäisen lapsen ja tytön odottajilla.
Pahoinvointi ajoittuu yleensä aamupäivään tai aamuun, mutta sitä voi esiintyä mihin vuorokauden aikaan vaan. Yleensä pahoinvointi liittyy siihen, että verensokeri on alhaalla ja vatsa on tyhjä. Tämän vuoksi olisi tärkeä huolehtia siitä, että ateriarytmi olisi tarpeeksi tiuha ettei verensokeri pääsisi liian alhaiseksi. Eli säännölliset ateriarytmit sekä pienempien ateriakokojen nauttiminen voivat auttaa.
Yleensä koetaan, että raikkaat hedelmät ja kylmät ruoat ja juomat maistuvat parhaiten. Voimakkaan pahoinvoinnin aikana on tärkeä löytää itselle jotain syötävää. Tärkeintä on, että syö jotain mikä maistuu. Ruokailutottumuksia voi tarvittaessa fiksata myöhemmin, kun pahoinvointi helpottaa.
Pahoinvointia voivat olla lisäämässä myös erilaiset hajut ja/tai maut. Raskausaikana herkkyys erilaisille hajuille ja mauille voi lisääntyä. Tämän vuoksi voi ilmetä erilaisia mielitekoja ja vastenmielisyyksiä joitain tiettyjä ruokia kohtaan. Mieliteot ja vastenmielisyydet voivat vaihdella suuresti eri odottajien ja eri raskauksien väillä. Riittävä säännöllinen syöminen hillitsee mielitekojen oireita.
Raskaudessa ilmenevän pahoinvoinnin syytä ei tarkalleen tiedetä. Vahvasti kuitenkin epäillään, että se liittyy alkuraskauden hormonipitoisuuksien muutoksiin. Vaikka odottajan näkökulmasta pahoinvointi on ikävää, se ei kuitenkaan ole vaarallista. Pahoinvointi ei vaaranna raskauden ennustetta eikä sikiö kärsi siitä.
Alkuraskauden pahoinvointi ja mahdollinen väsymys voivat verottaa ja liikkuminen voi vähentyä. Olisi kuitenkin tärkeä huolehtia säännöllisestä liikkumisesta ja raikkaasta ilmasta, sillä liike voi helpottaa oireita.
Aktiiviset elämäntavat ja liikunnan harrastaminen läpi raskauden tukee fiksua syömistä ja on sopivan painonnousun tukena. Kehonkuuntelun merkitys korostuu raskausaikana. Jos jonakin päivänä jumppaaminen ei tunnu hyvältä tai jokin tietty liike tuntuu epämiellyttävältä, on syytä kuunnella kehoa ja siirtää jumppaaminen toiseen ajankohtaan tai jättää jokin tietty liike väliin.
