Mitä tulee jaksamiseen, liittyy se vahvasti tasapainoon niin työn kuin vapaa-ajan välillä. Hektisiä viikkoja on usein, mutta niiden vastapainoksi pyrin järjestämään seuraavan viikon aikataulut väljemmiksi, jotta tasapaino säilyy. Tämä on yrittäjyyden parhaita puolia – työajat ovat itse määriteltävissä.

Koen työni antoisaksi – teen työtä niin intohimolla, että se jo itsessään antaa voimaa kaiken tekemiselle ja toteuttamiselle. Flow-tilassa työskennellessä työ saattaa viedä mukanaan jopa liiaksikin.

Kun saan tehdä työtä josta nautin suunnattomasti, antaa se vastaavasti valtavasti energiaa myös lasten- ja kodinhoitoon. Ajattelen niin, että lapset ovat hyvällä tavalla rajoittamassa työtahtia ja työhön käytettävää aikaa.

Kun tekee asioita, jotka innostavat, löytyy sisäinen halu kehittää itseään ja osaamistaan. Jaksamista edesauttaa myös se, että tunnen työni merkitykselliseksi – työ ei edes tunnu työltä.

Jos et koe nykyistä työtäsi mielekkääksi, voisitko kuvitella itsellesi työn, joka voisi olla sellainen? Tai olisiko sinulla mahdollisuus muokata nykyistä työtäsi siihen suuntaan, että kokisit sen enemmän merkitykselliseksi ja sinulle mieluisaksi? Työn kokeminen merkitykselliseksi ja mielekkääksi on keskeisesti vaikuttamassa hyvinvointiin.

Täydellinen irtiotto työstä on itselleni haasteellista. Työt nimittäin kulkevat mukana minne ikinä menenkin. Tahdon palvella asiakkaitani rakkaudella ja parhaani mukaan. Näin työ on muotoutunut osaksi elämääni.

Välillä pyrin ottamaan vapaata – esimerkiksi vapaat viikonloput miehen kanssa kahdestaan, joskus yksin tai ystävien kanssa, olen kokenut hyvin antoisiksi.

Loppujen lopuksi hyvä elämä koostuu ihan tavallisista askareista, tuiki tavallisessa arjessa. Oman elämän vertaaminen muiden elämään saattaa tuoda vain katkeraa mieltä. On tärkeää havaita hyvät puolet omassa elämässä. Vaikka joskus haasteita olisikin, hyviä puolia elämässä löytyy aina.

Yksi hyvän elämän ohjeista onkin: ”Älä vertaa itseäsi siihen mitä joku muu on tänään. Vertaa itseäsi siihen, mitä sinä olit eilen.”  Näin näet oman elämäsi puhtaana, vapaana muiden vaateista.

Jo kaksituhatta vuotta sitten kreikkalainen filosofi Plutarkhos kirjoitti ytimekkäästi: ”Olemme typeryyttämme tottuneet elämään katse enemmän muissa kuin itsessämme ja olemme luonnostamme kateellisia ja pahansuopia, niin että emme osaa iloita omastamme yhtä paljon kuin ärsyynnymme muilla olevasta hyvästä. Älä siksi katso kadehtimissasi ja ihailemissasi ihmisissä vain loistavaa ulkokuorta, niin paljon kuin siitä kohistaankin, vaan vetäise tuo maineen ja menestyksen soma verho syrjään, kurkista sisään ja näet heidänkin elämässään koko joukon ongelmia ja ahdistuksen aiheita.”

(Juhana Torkin kirjasta – Plutarkhos Mielen tyyneydestä)

Tästä postaukseeni jossa avaan kuinka pyrin vähentämään kiireen tuntua arjessa.

Aika ajoin kuulen kysymyksen:

”Sinulla on lapsia ja muutenkin monta rautaa tulessa, mistä ammennat aikaa ja jaksamista kaiken tämän toteuttamiseen?”

Kalenteri on mun yksi arkea selkeyttävä asia. Jotta kaikki palikat pysyy mukana kuvioissa ja vielä järkevästi koottuna, suunnittelen päivittäisen ajankäyttöni. Merkitsen kalenteriin tulevan viikon ohjelman pääpiirteittäin. Merkinnät selkeyttävät sitä, milloin teen mitäkin eivätkä asiat enää pyöri päässä. Ajatukset kirkastuu ja mieli rauhoittuu.

Katson aamuisin tulevan päivän ”lukujärjestyksen” ja tarkennan sitä tarvittaessa. Näin pystyn keskittymään yhteen asiaan kerralla eikä ajatus karkaile miettimään, mitä kaikkea minun pitää saada päivän aikana tehdyksi.

Varaan viikosta aikaa opiskelulle, työnteolle, harrastuksille ja vapaa-ajalle.

•Kokonaisuuden hahmottaminen
•Priorisointi
•Aikatauluttaminen ja ennakointi

Kun on monta liikkuvaa osaa, kaikki ei mene aina niin kuin on suunnitellut. Siihenkin on varauduttava ja oltava valmis joustamaan – on syytä olla armollinen omien tavoitteiden edessä.

Esimerkiksi tällä hetkellä omaan aikatauluuni sopii parhaiten se, että varaan ajan opiskelulle varhain aamulla, kun perhe vielä nukkuu. Jos yö on mennyt pipariksi lasten levottomien unien vuoksi, siirrän suosiolla herätyksen myöhemmäksi, skippaan aamuopiskelun ja varaan kalenterista sille toisen ajankohdan. Näin ei tarvitse stressata sitä, milloin tehtävän saa suoritetuksi.

Myös vapaa-aika ja kivat, iloa tuovat asiat kannattaa merkitä kalenteriin. Ajankäytön suunnittelu ei siis koske pelkästään työaikoja.

Kalenterista tulisi löytyä myös tyhjää tilaa – tilaa ihan laiskottelulle vain.

Joistakin tällainen ajankäytön suunnittelu voi tuntua kurinalaiselta ja liian suunnitelmalliselta touhulta. Minua ne kuitenkin rauhoittavat ja tuovat selkeyttä arkeen ja tehokkuutta tekemisiini. Ajankäytön suunnittelun tarkoitus on selkeyttää tätä päivää, ei lisätä kiireen tuntua.

-Sanna

Saan suuria tuloksia arjen pienillä valinnoilla – kurkista tästä.

Teemme paljon asioita sen perusteella, kuinka miellyttäviltä ne tuntuvat. Jos jokin asia vaatii meiltä alkuun ponnisteluja, olemme aika eksperttejä keksimään syitä, miksi nyt ei ole hyvä sauma aloittaa, vaikka tietäisimme sen tekevän meille hyvää.

Muutos ja uutta kohti meneminen tai ajatuskin siitä, voi tuntua haastavalta. Ensimmäisten askeleiden ottaminen uuteen suuntaan vievällä polulla voi myös pelottaa.

💙Kaikki lähtee sinun omasta tahdosta. Sinun täytyy itse haluta muutosta. Kun olet valmis muuttumaan, on lopputulos paras mahdollinen.

👣Muutos, oli se sitten iso tai pieni, vaatii aina hieman itsekuria ja sinnikyyttä. Neuvoja voi antaa kuka tahansa, mutta ne eivät auta, jos päädyt vain sujuvasti kuuntelemaan aikomustakaan ottaa sitä ensimmäistä askelta.

☑️Ainoa hetki, jolloin muutosten alulle paneminen on mahdollista on tässä ja nyt. Jos haluat jotain, on sinun vain ryhdyttävä hommiin. Tärkeintä on päätös! On tehtävä päätös ensimmäisen askeleen ottamisesta uuteen suuntaan.

👥Tavoitteen toteutumisen kannalta olisi tärkeää, että tukiverkosto on kunnossa. On tärkeä kertoa läheisille omista tavoitteista. Näin he osaavat olla oikealla tavalla tukemassa ja kannustamassa sinua.

Pohdi, mitä voit tehdä muutoksesi eteen tänään, just nyt?